On kulunut pari viikkoa siitä kun Unni saapui meille. Aika kuluu nopeasti ja paljon on ehtinyt tapahtua. Hoitotoimenpiteiden harjoittelu on aloitettu tassujen, korvien ja hampaiden tutkimisella. Pointtina on koskea rauhallisesti erityisesti tassujen ja korvien alueella, jotta Unni tottuu siihen. Hampaiden seutu onkin sitten lähes päivittäisen ”tutkinnan” alla kun Unni testaa purukalustoa erilaisiin luvallisiin ja luvattomiin paikkoihin. Olen yhdistellyt hampaiden tutkimisen toisinaan samaan yhteyteen, kun olen ottanut Unnin suusta pois kielletyn esineen. Pennun toimintaan kuuluvaa näykkimistä Unnilla on varsinkin väsyvillien aikaan. Nämä perinteiset, ennen unia otettavat, villit kestävät toisinaan yllättävänkin kauan ja niihin liittyy välillä hyökkäilyä ihmisten jalkoihin, johon tietysti puututaan.
Unni on tosi aktiivinen koira ja tahtotilaa löytyy. Tätä olen yrittänyt hyödyntää koulutuksessa ja vaikuttaa että Unni nauttii uusien asioiden oppimisesta. Tällä hetkellä luoksetulo onnistuu varsin hyvin, jopa kesken leikin Unnin saa kutsumalla luokse. Istumisen harjoittelu aloitettiin pari päivää sitten ja nyt yhdistellään istumistapahtumaan istu-sanaa. Käytän koulutuksessa palkitsemista ja luoksetuloon yhdistin vielä iloisen kehumisen, joka kuulostaa tietysti vähän hölmöltä, kun iso parrakas mies yrittää kehua iloisen korkealla äänellä. Mutta kovasti se häntä heiluu, kun vihellys käy ja Unni juoksee luokse.
Aktiivisuus näkyy myös uteliaisuutena. Pihalle on ilmestynyt muutama kuoppa ja aitauksesta on etsitty aktiivisesti heikkoja kohtia. Alkuperäinen aitasuunnitelma meni roskiin jo toisena päivänä, kun neiti kiipeili yli. Nyt aita on pihan viileämmällä puolella ja omenapuun varjossa on hyvä touhuta. Aidan ja pihatien välillä on vielä tuija-aita, jonka välistä näkee hieman pihatien liikennettä. Toivotaan että pihatiellä tapahtuva liikenne totuttaa Unnin erilaisiin ääniin. Muutama säikähdys on tullut, joiden seurauksena Unni on juossut takaovella turvaan. Onneksi säikähdys ei ole johtanut haukkumiseen. Toistaiseksi Unni ei ole juurikaan haukkunut. Leikkiessä voi muutama haukahdus tulla, samoin nukkuessa, mutta muutoin ei toistaiseksi ole haukkumista ilmennyt. Päästiin kokemaan myös ukkosen jyrähtelyä pariinkin kertaan. Ensimmäinen ukkonen osui sopivasti koulutushetkeen, jolloin makupalatkin olivat sopivasti saatavilla. Unni kuunteli ukkosta ja samalla annoin hissukseen makupaloja. Pienen tuumailun jälkeen päästiin keskittymään taas muuhun tekemiseen. Toisella kerralla oltiin terassisohvalla ja sattui tuolloin makupalat sopivasti lähelle. Unni nousi makuulta kuuntelemaan, mutta asettui kohta istumaan ja samalla palkittiin makupaloilla. Pienen hetken päästä Unni asettui uudelleen makuulle. Oma tuntuma on ettei ukkosesta tule Unnin kohdalla ongelmaa.
Ensimmäinen punkkikin päästiin jo kokemaan. Oli tarttunut vielä pahuksen inhottavaan ja herkkään kohtaan leuassa. Koira sylissä pihdeillä kikkaillen se sieltä lopulta lähti. Eikä näyttänyt Unnille mitään traumojakaan jääneen. Toivotaan ettei punkkeja kuitenkaan kovin montaa kesän aikana tarvitse irrottaa. Mitään myrkkyjä tai punkkipantoja ei ole suunnitelmissa käyttää. Yritetään pärjätä luomuna kuten edellisenkin koiran kanssa.

/Markus